Hei, olen Sonja

Minusta

Olen lempeä, luova ja inklusiivinen valokuvaaja Turusta

Elämässäni rakastan onnellista arkea ja sen pieniä
rakkauden ja ilon hetkiä

Uskon, että marginalisoituun vähemmistöön kuuluminen auttaa minua tunnistamaan ja huomioimaan erilaisten ihmisten tarpeet. Arvoni määrittelevät minut ja työssäni minulle tärkeintä on tehdä parhaani sen eteen, että olen saavutettava ja turvallinen kaikille. Vapaa-ajallani olen vihainen feministi, jolla on “soft spot” ihmisille, jotka yrittävät parhaansa (kuten itselleni, hah). Vähintä mitä voin tehdä, on kouluttaa itseäni jatkuvasti yhdenvertaisuuteen liittyen – varsinkin sellaisissa asioissa, joista minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, kuten rasismiin ja ableismiin liittyen. Samaan aikaan haaveilen sellaisesta maailmasta, jossa tällaista asiaa ei tarvitsisi kirjoittaa esittelyyn, koska kaikki olisivat oikeasti yhdenvertaisia.

Elämässäni on ollut ajanjaksoja, jolloin en ole kokenut oloani turvalliseksi. Työssäni priorisoin sen, että onnistun luomaan sinulle turvallisen tilan tutkia ja ilmaista identiteettiäsi, voimaasi, herkkyyttäsi ja rakkauttasi. Haluan olla ihminen, jolle sinusta tuntuu mukavalta jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi, ja jolta voit kysyä mitä tahansa.

 

Arvostan luottamusta ja kunnioitan rajojasi: en koskaan jaa eteenpäin henkilökohtaisia asioitasi, kuuntelen sinua läpi prosessin, ja odotan aina suostumusta esimerkiksi ennen kuin jaan kuviasi someen. Tunnistan valta-aseman, jonka kamera minulle antaa, ja pyrin purkamaan sitä antamalla sinulle vallan määritellä mitä ja milloin olemme tekemässä. Samaan aikaan pyrin parhaani mukaan ymmärtämään ja kohtaamaan sinut ja tarpeesi niin, ettei sinun tarvitse kannatella kuvausprosessia yhtään enempää kuin haluat!

 

Käytän englanniksi pronomineja they/them.

Kuvat Sonjasta: Tinksu Wessman.

ydinarvoni

arvo 1

ihmisoikeudet ja tasa-arvo

Kaiken tekemiseni ytimessä on ymmärrys siitä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pyrin työskentelemään ulossulkevaa politiikkaa, rakenteellista sortoa, syrjintää, edellämainittuja tukevia normeja ja kaikkea sellaista vastaan, mikä pyrkii määrittelemään arvoamme ihmisinä. Olemme kaikki samanarvoisia ja sen pitäisi tarkoittaa myös yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia, resursseja ja representaatiota. Pyrin omassa työssäni toimimaan arvojeni mukaisesti esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun ja paremman representaation keinoin, sekä kouluttaa itseäni ja käyttää oman alustaani näistä aiheista puhumiseen.

 

Ihmisoikeudet eivät ole neuvoteltavissa, eivätkä mielipidekysymys. Ei ole olemassa kahta äärilaitaa spektrillä, jonka toisessa päässä halutaan yhtäläisiä ihmisoikeuksia kaikille ja toinen pää haluaa syrjiä tai vahingoittaa ihmisiä, joista he eivät pidä.

arvo 2

representaatio / inklusiivisuus

Minulle inklusiivisuus ei koskaan ole passiivinen “kaikki ovat tervetulleita” -lausahdus, vaan aktiivinen päätös oppia olemaan turvallinen ihminen niille, jotka ovat tavalla tai toisella erilaisia kuin minä itse. Työni kautta haluan juhlistaa kehoja ja ihmisiä, joita harvemmin näkyy mediassa tai valokuvaajien portfolioissa. Haluan käyttää tilaani antaakseni näkyvyyttä niille, jotka eivät yleensä tule nähdyiksi, jotka on systemaattisesti suljettu ulkopuolelle ja jotka eivät siksi löydä itseään kuvista. Representaatio ei ole vastaus, vaan työkalu: sen kautta voimme laajentaa käsitystämme kauneudesta, sekä ihmisyydestä ylipäätään.

arvo 3

kehorauha

Uskon, että jos onnistuisimme vapauttamaan itsemme sisäistetyistä kehonormeista, kauneusihanteista ja läskifobiasta, olisimme vapaampia ja onnellisempia. Uskon myös, että se on mahdollista ja sellainen asia, jota kohti jokaisen meistä olisi hyvä pyrkiä. On miljoona tapaa olla läskivihamielinen ja ableistinen sekä itseään että muita kohtaan, ja olen kyllästynyt niihin kaikkiin.

 

Kehorauha ja läskipositiivisuus ovat hyödyllisiä ihan kaikille, koska jokainen meistä kärsii läskivihasta ja kapeista, sekä joskus epärealistisista kauneusihanteista.

 

Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa ja vapauteen sorrosta, ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Meidän työskentelyssä se tarkoittaa, ettei kuvausprosessin aikana puhuta painosta tai laihduttamisesta, eikä itsestä negatiiviseen sävyyn. Kuvausten aikana meidän ei ole pakko koskea sinuun kertaakaan, ja vaikka koskeminen sopisikin sinulle, sovimme sille raamit ja kysymme lupaa aina ennen, kuin korjaamme esimerkiksi hiuksiasi tai vaatteitasi. Turvallinen kokemus on kaiken keskiössä – vain siten saamme luotua sellaisia kuvia, joissa oikeasti olet oma itsesi.

arvo 4

oikeus turvalliseen tilaan

Jokaisella on oikeus tilaan, jossa kokee olevansa turvassa väkivallalta (henkiseltä ja fyysiseltä), syrjinnältä, sopimattomalta kielenkäytöltä, yksityisyyden loukkaamiselta, triggereiltä tai miltään ilman suostumusta tapahtuvalta toiminnalta. Työssäni tarjoan ihmisille sellaisia tiloja. Kasvoin ilman turvallista tilaa ja löydettyäni sen aikuisiällä, tajusin miten tärkeä asia se on. Nyt oma kotini on sellainen sekä itselleni että sinulle. Kotistudiollamme toivomme, että voit olla vapaasti oma itsesi, tuntea itsesi nähdyksi ja myös nähdä itsesi tavalla, joka tuntuu omalta. Voit tutustua turvallisen tilan ohjeisiin täällä.

arvo 5

kestävyys

Mielestäni meidän pitäisi ihmiskuntana (valtiot, isot yritykset ja rikkaat etunenässä) nostaa ilmastonmuutoksen hidastaminen tärkeimmäksi päämääräksi – olisi pitänyt jo vuosikymmeniä sitten. Mikään ei tee minua niin surulliseksi kuin nähdä kerta toisensa jälkeen, kuinka talous jyrää ilmastoasiat politiikassa. Lyhytnäköisyys suututtaa.

 

Yrityksenä teemme mahdollisimman kestäviä valintoja, kompensoimme hiilijalanjälkeämme ja tähtäämme täyteen hiilineutraaliuteen lähitulevaisuudessa. Olemme asettaneet rajan yrityksemme kasvulle, sillä päättymätön talouskasvu ei koskaan voi olla kestävää

Afantasia

Kun suljen silmät, näen vain mustaa. Jos olen ymmärtänyt oikein, kirkkaan, väreissä olevan mielikuvan ja mustan ruudun välillä on jana, jonka ääripäässä hengailen, vailla visuaalisia mielikuvia.

Opiskeluaikana ahdistuin aina, kun kuvat piti suunnitella tarkasti etukäteen. Mulla kesti myös valtavan kauan löytää omat tapani ohjata ihmisiä kameran edessä, koska mulla ei ole päässäni valmiita tavoiteltavia kuvia tai poseerauksia, kuten joillain kuvaajilla. Opintojen aikana jätin rakennetun kuvan kurssin kokonaan kesken, koska mallin ohjaaminen vastaamaan tarkkaan, ennalta suunniteltuun visioon, sekä valmiin kuvan rakentaminen photarissa useasta osasta oli mulle niin ahdistavaa, että itkin monta kertaa yrittäessäni. Oon kuullut satoja kertoja olevani mielikuvitukseton, ja tavallaan se on ihan totta.

 

Miten afantasia, eli mielikuvien puute, vaikuttaa mun työskentelyyn?

Mulla on tieto esimerkiksi siitä, minkälaisia erilaiset sääolosuhteet ovat, mutta visuaaliset muistot puuttuvat. Sama pätee mallinohjaukseen: mä tiedän, minkälaiset ohjeet usein toimivat, mutta ei kuvia siitä, miltä ne näyttävät. Siksi yleensä nojaan tosi vahvasti tekemisen kautta ohjaamiseen ja ihan vain olemiseen – sekä dokumentaarisuuteen, genrestä riippumatta.

 

Itsensä kanssa tai yhdessä olemisessa on voimaa ja uskon siihen, että aina ei todellakaan tarvitse poseerata, pelkkä hengittäminen riittää. Mun toive kuitenkin on, ettei asiakkaalle tule sellainen olo, ettei hän tiedä mitä tehdä. Siksi varsinkin boudoir-kuvauksissa, jotka ovat valmiiksi tilanteena jännittävä, mulle on valtavan tärkeää, että Tinksu on paikalla ohjaamassa sellaisilla tavoilla jotka eivät tule mulle luonnostaan, kuten mielikuvilla ja näyttämällä.

 

Referenssikuvat ovat mun prosessissa tärkeitä, koska en pelkkien sanojen kautta todennäköisesti saa yhtään kiinni asiakkaan toivomasta tunnelmasta. Käyn aina etukäteen asiakkaan laittamat kuvat läpi ja sanoitan ne oman tulkintani ja asiakkaan kanssa puhuttujen juttujen läpi itselleni ymmärrettävään muotoon ohjaaviksi sanoiksi, joiden pohjalta osaan hakea meidän kuvauksissa esimerkiksi samankaltaista tunnelmaa. 

 

Kaikista suurin lahja afantasiassa on se, että näen sen, ja vain sen, mikä on mun silmien edessä. En koskaan metsästä mitään omaa mielikuvaani, tai harmittele ”huonoja” olosuhteita, vaan dokumentoin sitä, mitä näen siinä hetkessä. Ja pakko sanoa, että omien toimintatapojeni ja vahvuuksieni löydyttyä en vaihtaisi tätä mihinkään!

tämä on minua

muutama top 3 listaus

3

ensitanssibiisiä joille itken häissä:

(I’ve Had) The Time of My Life

I Say a Little Prayer

Perfect

3

biisiä, jotka laittaisin omalle boudoir-soittolistalle:

Hei sisko

Apocalypse

Syntisten pöytä

3

asiaa, jotka otan mukaan joka kuvauksiin:

Muovipusseja

Tuplamäärä kaikkea mitä tarvitsen (kamera, akut, muistikortit)

Pelastuspeite

3

asiaa, jotka otan aina mukaan hääkeikalle

Hiljaiset ja mukavat kengät

Kolme eri särkylääkettä

Vesipullo